Kuinka paljon valokuituja on tehty Suomessa?

2000-luvun aikana valokuituverkkoja on rakennettu kiihtyvällä tahdilla. Viiden vuoden aikana on Suomessa aloittanut lähes 30 alueellista toimijaa. Suomessa rakennetaan vuosittain 15.000-18.000 kilometriä valokuituverkkoa ja uuden laajakaistaliittymän saa vuosittain käyttöön 20.000-25.000 kotitaloutta ja yritystä.

Onko tavoitteena kiinteä valokuitu läpi Suomen?

Kyllä, tavoitteena on valtakunnallisesti sellainen laajakaistaverkosto, että jokainen saa tulevaisuudessa luotettavat kiinteät yhteydet jonkun operaattorin kautta.

Hyödynnetäänkö vanhoja kuituja?

Valokuituverkko rakennetaan luonnollisesti niin kustannustehokkaasti kuin mahdollista. Tämän vuoksi pyritään myös hyödyntämään olemassa olevia valokuituja niin paljon kuin mahdollista. Niiden käytöstä on kuitenkin ensin neuvoteltava verkkojen omistajien kanssa. Neuvottelut on jo käynnistetty esimerkiksi aiemman PPO:n verkon omistavan Elisan kanssa ja tarkoituksenmukaista yhteistyötä on mahdollista hyödyntää oman verkon rakentamisessa.

Klikkaa isommaksi
Klikkaa isommaksi

Miksi osuuskunta? Ja muuta osuustoimintaan liittyvää

Osuuskunta on valittu toimintamuodoksi sen joustavuuden vuoksi. Sen tavoitteena on tuottaa jäsenilleen palveluja edullisempaan hintaan. Tämän vuoksi on mahdollista myös tarjota valokuituliittymää jäsenille edullisemmin kuin muille. Osuuskunta mahdollistaa myös rahastosijoittamisen tuomat ALV-veroedut ja niiden siirtämisen suoraan jäsenille edullisempina hintoina.
Osuuskunnan kautta käyttäjät pääsevät myös itse vaikuttamaan osuuskunnan päätöksentekoon tasavertaisesti, sillä osuuskunnassa jokainen jäsen saa yhden äänen. Osakeyhtiössä äänimäärä olisi sidottu omistettujen osakkeiden määrään.

Voidaanko tämäkin osuuskunta myydä kuten PPO?

Valokuituverkon rakentamista ja ylläpitoa varten on perustettu operaattoriosuuskunta, jonka jäseniä ovat kunnat ja käyttäjäosuuskunta. Ratkaisuja valokuituverkon rakentamiseen ja ylläpitämiseen haettaessa on huomioitu esiin tulleet epäkohdat osuuskunnan perustamissopimuksessa ja säännöissä.

Ketä kuuluu osuuskunnan hallitukseen?

Käyttäjäosuuskuntaa ei ole vielä perustettu. Sen hallitus muodostetaan perustamisen jälkeen osuuskunnan jäsenistä. Operaattoriosuuskunnan hallituksen muodostavat jäsenkuntien nimeämät henkilöt sekä käyttäjäosuuskunnan myöhemmin nimeämä edustus.

Voiko samasta perheestä olla useita jäseniä osuuskunnassa?

Kyllä voi.

Voiko osuuskunnasta erota?

Kyllä voi. Mikäli sen jälkeenkin haluaa jatkaa liittymän käyttöä, käyttömaksut ovat korkeammat, sillä osuuskunnan jäsenet saavat omat palvelunsa muita edullisemmin, mutta osuuskunnasta voi erota.

Miten irtisanominen tapahtuu?

Liittymän ja osuuskunnan jäsenyyden irtisanominen tapahtuu kirjallisesti. Se osoitetaan osuuskunnan hallitukselle, joka käsittelee sen kokouksessaan.
Voiko osuuskunnan jäsenyyden tai liittymän siirtää toiselle?
Käyttäjäosuuskunnan jäsenyyttä ei voi siirtää toiselle, vaan jokaisen on haettava jäsenyyttä itse, olipa sitten kyse yksityishenkilöstä tai yrityksestä. Liittymän kyllä voi siirtää toiselle.

Miksi kannattaisi liittyä nyt?

Liittyminen kannattaa nyt, sillä nyt hinnat ovat edullisimmillaan. Varsinkin rakentamisvaiheen jälkeen yksittäisten valokuituliittymien rakentaminen on huomattavasti kalliimpaa, sillä rakentaminen vaatii useamman henkilön työpanosta.
Liittyminen kannattaa myös sen vuoksi, että Suomessa ollaan siirtymässä kohti tietoyhteiskuntaa, jossa valokuituliittymä on perusinfraa, kuten tie-, vesijohto- ja viemäriverkostokin ovat. Tämän vuoksi kiinteistöjen arvo nousee valokuituliittymän myötä. Tällä hetkellä luodaan siis tulevaisuuden sukupolville sitä perustaa, jota aikanaan luotiin nykypolville sähköverkkoja rakentamalla.

Kuinka paljon liittyjiä tarvitaan, että valokuitu rakennetaan?

Jotta valokuituverkko rakentuisi kattavaksi, tarvitaan noin 80 % vakituisista asunnoista mukaan. Tämänkin vuoksi kannattaa liittyä juuri nyt, sillä samalla mahdollistaa liittymän muillekin kyläläisille, aivan kuten aikanaan sähköverkkoa rakennettaessa. Asiaa tarkastellaan rakentamissuunnittain, minkä vuoksi Sievin eri kylien rakentaminen voi lähteä käyntiin eri aikaan kylien aktiivisuudesta riippuen.

Milloin rakentaminen aloitetaan?

Näillä näkymillä valokuituverkon rakentaminen Sieviin aloitetaan roudan sulettua 2017.

Miksi valokuitu?

Tiedon määrä netissä kasvaa koko ajan eikä kuluttaja voi itse vaikuttaa lataamansa tai katselemansa tiedon määrään, vaan se määräytyy lähettäjän toimesta. Tämän vuoksi verkolta vaaditaan jatkuvasti parempaa kykyä siirtää tietoa häiriöttömästi ja turvallisesti niin, etteivät sääolosuhteet, maasto tai käyttäjien määrä vaikuta verkon toimivuuteen.

Valokuidun kautta nettiliittymän nopeus on todella se, mikä luvataan. Mobiililiittymissä eli langattomassa verkossa liittymän nopeutta hidastavat esimerkiksi yhtä aikaa nettiä käyttävien määrä, netin käyttäjän ja signaalia lähettävän maston välinen matka sekä netin käyttäjän ja mastonvälissä olevat mahdolliset puut, mäet ja rakennukset ja sääolosuhteet. Mitä useampia käyttäjiä verkossa on yhtä aikaa, mitä kauempana käyttäjä on tukimastosta, mitä enemmän maston ja käyttäjän välissä on puita, mäkiä tai rakennuksia, sitä hitaammin yhteys toimii. Tämän vuoksi esimerkiksi kesän festariaikaan langattomat verkot tukkeutuvat ja ruuhkautuvat helposti.

Netissä jokainen voi käydä itsekin tarkistamassa oman liittymänsä lähtevän ja tulevan nopeuden. Molemmat ovat tärkeitä.

Valokuituverkossa jokaisella käyttäjällä on oma kaistansa, jota pitkin lähettää ja vastaanottaa tietoa nettiliittymän kautta. Tämän vuoksi mikään yllämainituista ei vaikuta liittymän nopeuteen. Mikäli langattoman verkon nopeutta halutaan kasvattaa, täytyy jatkossa mastoja tehdä yhä tiheämpään.

Valokuidun avulla myös voidaan eriyttää langattoman ja kiinteän verkon kautta kulkeva tieto. Näin molemmat pääsevät paremmin toimimaan omien kykyjensä mukaan: kiinteä yhteys kuljettaa ns. raskaan liikenteen, kuten televisio-ohjelmat ja viranomaisasiointiin liittyvän tiedon, jotka vaativat mahdollisimman häiriötöntä ja turvallista tiedon siirtoa. Langaton taas vapautuu kännyköille ja matkalla oleville netin käyttäjille. Ne eivät siis ole toisensa poissulkevia vaan toisiaan täydentäviä.

Eikö matka siis vaikuta valokuituun?

Ei, matka ei vaikuta valokuituun tai tiedon liikkumisnopeuteen sen sisällä.

Entä käyttäjämäärät?

Ei, nekään eivät vaikuta valokuiden nopeuteen.

Onko nopeus valokuituverkossa vakaa?

On se.

Mitä rahalla saa?

Jos hankkii valokuituliittymän nyt ennakkoon ja liittyy samalla käyttäjäosuuskunnan jäseneksi, saa sadalla eurolla koko valokuituliittymän kotiinsa käyttövalmiiksi asennettuna kaikkine päätelaitteineen. Muussa tapauksessa 124 euroa sisältää vain valokuituliittymän asennuksen, mutta päätelaite tulee asiakkaan maksettavaksi.

Valokuituliittymä sisältää alkuvaiheessa ainakin nettiliittymän, joka on nopeudeltaan vähintään 100 Megaa sekä sähköpostin ja IPTV-palvelun. Nettiliittymän nopeutta ei siis rajoiteta eikä kuukausittaista käyttömaksua porrasteta liittymän nopeuden mukaan, vaan kaikille liittymän hankkineille tarjotaan sama nopeus samalla hinnalla. Päätelaitteiden kehittyminen tietysti vaikuttaa tulevaisuudessa parantamalla yhteyksiä entisestään.

Riittääkö sata euroa/liittyjä valokuituverkon rakentamiseen?

Valokuituverkon ja sen liittymien rakentaminen on toki kalliimpaa kuin sata euroa/liittymä. Loppurahoitus hankitaan lainalla ja mahdollisilla avustuksilla. Kun laina on kuoletettu, on myös mahdollista alentaa käyttäjien kuukausimaksuja.

Rakennetaanko kaikille samalla sadalla eurolla?

Kyllä rakennetaan. Koko Sievin alueelle tarjotaan liittymiä nyt sadalla eurolla. Tavoitteena on kuntalaisten tasa-arvoinen asema hyvien, luotettavien ja häiriöttömien yhteyksien osalta.

Kysymys: Mitä valokuituliittymä maksaa? Ja muuta rahaan liittyvää

Valokuituliittymän saa nyt hintaan 100 euroa, mikäli samalla liittyy käyttäjäosuuskunnan jäseneksi. Mikäli haluaa valokuituliittymän liittymättä osuuskunnan jäseneksi, hinta on 124 euroa.

Valokuituliittymän käyttö maksaa käyttäjäosuuskunnan jäsenille:

  • 39,90€/kk omakotitaloissa sekä vapaa-ajan asunnoissa
  • 29,90€/kk rivi- ja kerrostaloissa

Muille kuin käyttäjäosuuskunnan jäsenille:

  • 49,90 €/kk omakotitaloissa sekä vapaa-ajan asunnoissa
  • 39,90 €/kk rivi- ja kerrostaloissa.

Voiko yrittäjä vähentää ALV:n?

Yrittäjät voivat normaaliin tapaan vähentää ALV:n.

Riittääkö sata euroa/liittyjä valokuituverkon rakentamiseen?

Valokuituverkon ja sen liittymien rakentaminen on toki kalliimpaa kuin sata euroa/liittymä. Loppurahoitus hankitaan lainalla ja mahdollisilla avustuksilla. Kun laina on kuoletettu, on myös mahdollista alentaa käyttäjien kuukausimaksuja.