Sanasto

  • Päätelaite
    • Modeemi, kuitumuunnin tms laite, joka muuntaa kupari tai valokuituyhteyden tietokoneiden käyttämään wlan tai ethernet -yhteysmuotoon
  • Yhteysnopeus
    • Nettiyhteyden nopeus, ilmoitetaan yleisesti ’megoissa’, eli megabittiä sekunnissa (Mbit/s tai Mbps). Yhteysnopeus koostuu lataus- ja lähetysnopeudesta, mutta etenkin mainoksissa puhutaan yksinomaan teoreettisesta latausnopeudesta. Tyypillinen ADSL-yhteysnopeus on 24/2Mbps, 4G-yhteyksillä 50/20Mbps ja valokuidussa 100/100Mbps.
    • Teoreettinen ja toteutunut yhteysnopeus vaihtelee etenkin mobiiliverkoissa todella paljon. Esimerkiksi Soneran oman ilmoituksen mukaan 50Mbps 4G LTE-liittymän vaihteluväli on latauksessa 5-50Mbit/s ja lähetyksessä 3-50Mbit/s.
  • Latausnopeus
    • Kuinka nopea yhteys on internetistä loppukäyttäjälle. Latausnopeus vaikuttaa mm. videotoiston sujuvuuteen ja laatuun.
  • Lähetysnopeus
    • Kuinka nopea yhteys on loppukäyttäjältä internetiin päin. Lähetysnopeus vaikuttaa esim sähköpostin liitetiedostojen lähetykseen, varmuuskopiointiin, videopuheluihin ym, jossa tietoa liikkuu myös loppukäyttäjältä verkkoon päin.
  • Viive (latenssi)
    • Verkon viive kertoo kuinka pitkään yhdellä viestipaketilla kestää matkustaa lähettäjältä vastaanottajalle. Viive vaikuttaa mm. nettipuheluihin ja verkkopeleihin. Tyypillinen viive kiinteillä (kupari ja kuitu) yhteyksillä on n. 20ms, mobiiliyhteyksillä jopa tuhansia millisekunteja.
  • IP-osoite
    • ”Pellin alla” internet-yhteydet toimivat IP-osoitteilla. Jokaisella nettiin kytketyllä laitteella on oma IP-osoitteensa, jonka avulla liikennepaketit löytävät perille.
  • Nimipalvelin (DNS)
    • Nimipalvelinten avulla loppukäyttäjät voivat käyttää internetiä paljon mukavammin kuin IP-osoitteiden avulla. Suurin hyöty loppukäyttäjälle on, että nettiselaimeen voi kirjoittaa ’yle.fi’ sensijaan että muistelisi numerosarjan ’91.229.138.47’. Nimipalveluiden nopea toiminta on oleellinen osa sujuvaa netin käyttöä.